3–4 päivän viikko tai massatyöttömyyttä – näin tekoäly voi muuttaa työelämää

Erityisen ripeää on ollut tekstiä, kuvia ja videoita luovien generatiivisten tekoälyjen edistys.

Tuore huomiota herättänyt sovellus on ChatGPT-tekstiohjelmasta tunnetun OpenAI:n uusi Sora-alusta, joka kykenee tuottamaan lyhyitä, elokuvamaisen korkealaatuisia videoita käyttäjän kirjoittaman kuvauksen pohjalta. 

Elokuva- ja televisioalaa mahdollisesti ravistelevaa Soraa ei ole vielä julkaistu yleisön saataville, mutta sen tuotoksia voi käydä katsomassa OpenAI:n julkaisemilta esittelyvideoilta.

Tekoälystä puhuttaessa huolta herättävät sen vaikutukset työmarkkinoihin. 

Mitkä työpaikat korvataan kokonaan tekoälyllä ja missä työpaikoissa se on vain yksi hyödyllinen työkalu muiden joukossa?

Työpaikkojen joukkokatoamista on pelätty, mutta toisaalta tekoäly saattaa tehdä paljon puhutusta neljän päivän työviikosta tai kuuden tunnin työpäivästä samalla palkalla todellisuutta monilla aloilla. 

Nelipäiväinen työviikko saattaa tekoälyn aikakaudella olla jopa väistämätön, kirjoittaa BBC.

Suurpankki JPMorganin toimitusjohtaja Jamie Dimon menee vielä pidemmälle ja ennustaa, että tekoälystä seuraa 3,5 päivän työviikkoja, kertoo Bloomberg.

Lue myös: Erottaisitko aidon ihmisen tekoälyn luomasta kuvasta? Yliopiston testissä yllätys

Työaika lyhenee tuottavuuden kasvulla

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Mikko Härmän mukaan tekoälyn vaikutus työaikojen lyhenemiseen palkkojen pysyessä samoina riippuu siitä, kuinka paljon uusi teknologia lopulta kasvattaa työn tuottavuutta.

– Meillä on yli sadan vuoden historia työajan lyhentämisestä, ja se on aina liittynyt tilanteisiin, joissa on pystytty kasvattamaan tuottavuutta jollakin tavalla. Se työajan lyhentäminen on tapahtunut sysäyksittäin, kun on pystytty vastaavasti tuottavuutta lisäämään. Avainkysymys on, että voidaanko sitä tuottavuutta sitten kasvattaa?

Suomen tekoälytutkimuksen kärkinimiin kuuluva Aalto-yliopiston tutkija Jaakko Lehtinen ei usko, että teknologian kehitys yksinään muuttaisi yhteiskunnan syviä rakenteita, jotka ovat pohjimmiltaan sopimusasioita.

– En usko hetkeäkään, että teknologian kehitys itsessään muuttaisi sellaisia rakenteita, koska nämähän ovat meidän yhteiskuntiemme sopimia rakenteita. Eihän nytkään viisipäiväinen työviikko ole mitenkään normi joka puolella maailmaa. Se on meidän sopima käytäntö. Kyllä meidän täytyy ihan itse ottaa kantaa näihin asioihin, jos niihin halutaan muutosta.

Aalto-yliopiston lisäksi Lehtinen työskentelee tutkijana laitevalmistaja Nvidialle, joka on ollut viime aikojen tekoälybuumin suurimpia hyötyjiä. 

Nvidian osakekurssi oli maaliskuun alulla paisunut yli 850 dollariin, kun vielä vuosi sitten se oli runsaat 230 dollaria.

Lue myös: Trumpista leviää väärennettyjä kuvia mustien kannattajien kanssa – taustalla omat joukot

Tekoäly näkyy palvelualoilla

Härmä odottaa näkevänsä tekoälyn vaikuttavan paljon eri palvelualoilla. Hänen mukaansa nähtäväksi jää, voivatko työntekijät hyödyntää tekoälyä siten, että se kasvattaisi tuottavuutta tavalla, joka pitäisi ihmistyöntekijän korvaamattomana.

– Mutta että jos tekoälyä käytetään vain sellaisten tehtävien suorittamiseen, joita ihmiset ovat aikaisemmin tehneet, niin silloinhan ne ihmiset jäävät osittain tarpeettomiksi siinä.

Härmän mukaan se voi johtaa joko työaikojen lyhentymisiin tai henkilökunnan vähentämiseen, sillä tekoälyä hyödyntävät firmat kilpailevat keskenään.

Työviikkojen tai -päivien lyhentäminen voi Härmän mielestä toimia palvelualoilla esimerkiksi mainostoimistoissa ja muilla luovan työn aloilla.

– (Tekoäly) on työntekijöille selvästikin sekä uhka että mahdollisuus, ja se riippuu kyllä myöskin siitä, millä alalla ihminen on.

Lehtisen mukaan malliesimerkki tekoälystä hyötyvästä ammatista voisi olla lääkäri. Terveydenhuollon työoloista puhuttaessa lääkärien vakituinen valituksen aihe on se, että työajasta valtava osa kuluu aivan muihin tehtäviin kuin hoitotyöhön. Erityisen suureksi syntipukiksi on nostettu vaikeana pidetty Apotti-potilastietojärjestelmä.

– Kaikki, mitä kuulen Apotista sekä julkisuudessa että lääkäriystäviltäni, kertoo siitä, että kyseessä on ollut aivan hirvittävä virhe, eli että pakotetaan käyttäjät syöttämään tietoa siihen järjestelmään sellaisessa muodossa, joka ei vaan ole ihmiselle luontainen. Se vie hirvittävästi hirvittävästi aikaa ja klikkauksia.

Lue myös: Asiantuntijoilta varoitus tekoälyn ydinongelmasta: "Edistystä täytyy jarruttaa, jos edistys on vastuutonta"

Konsulttiyhtiöt markkinoivat työajan lyhennystä

Työajan lyhentämisen kokeiluista maailmalta kertynyt tutkimustieto kertoo Härmän mukaan siitä, että ainakin lyhyellä aikavälillä se on vähentänyt työntekijöiden stressiä ja parantanut työhyvinvointia.

Väitteitä on esitetty myös siitä, että tuottavuus olisi peräti parantunut työajan lyhentämisen myötä. Härmän mukaan todisteet tämän puolesta ovat heikompia.

– Siellä on muutama iso konsulttiyhtiö, jotka elävät sillä, että ne arvioivat näitä työajan lyhentämiskokeiluja, ja tutkimustuloksilla sitten pyritään hankkimaan uusia tilauksia. Niitä raportteja ei ole arvioitu tieteellisesti, ja siellä on esimerkiksi tuottavuutta mitattu pelkästään liikevaihdolla, Härmä sanoo.

Härmän mukaan työajan lyhentämisen hyödyt työhyvinvoinnille ovat luultavasti suurempia aloilla, joissa tehdään yhä säännöllisesti kahdeksaa tuntia pidempiä työvuoroja. 

Tavallisesta työajasta lyhennettäessä hyödyt jäisivät vähäisemmiksi.

Suomen työmarkkinoilla palkansaajien keskusjärjestö SAK on suhtautunut myönteisesti ajatukseen nelipäiväisen työviikon kokeiluista, kun taas Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut jyrkästi sitä vastaan.

 Suomen Yrittäjien viime vuoden alkupuolen kyselyn perusteella pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 17 prosenttia olisi valmis kokeiluun. Kolme neljästä yrityksestä oli sitä vastaan.

"Tragedian ja dystopian" mahdollisuus

Lehtinen pitää lyhytnäköisenä nykyistä keskustelua siitä, onko työpaikkoja katoamassa vai tekeekö tekoäly ihmisten elämästä helpompaa.

– Ainahan uudet teknologiat ovat muuttaneet työn tekemisen tapoja. Jotkut tehtävät muuttuvat, jotkut tehtävät varmaan katoavat ja joitakin uusia tehtäviä syntyy. Sehän on kehityksen luonne. Kuka olisi ajatellut 10–15 vuotta sitten, että joku sosiaalisen median vaikuttaja olisi jossain mielessä vakavasti otettava otettava ammatti?

Lehtinen on silti huolissaan siitä, että tekoäly pitkällä aikavälillä hävittää enemmän työpaikkoja kuin se luo.

– Meillä ei tekoälyn ja muun teknologian kehittyessä välttämättä tule olemaan yhteiskunnassa riittävästi tekemistä, josta kannattaisi maksaa sellaista palkkaa, että sillä tulee toimeen. Jos asialle ei tehdä mitään, niin sehän on valtava tragedia ja dystopia – että on rakennettu teknologia, joka helpottaa monia tehtäviä niin paljon, että osalle ei jää mitään mielekästä tekemistä ja sen tuomaa kokemusta hyödyksi olosta.

Lehtinen katsoo, että yhteiskunnan pitäisi rohkeasti kohdata tämä mahdollisuus ja varautua siihen esimerkiksi perustulo- tai kansalaispalkkajärjestelmiä kehittämällä.